Koulutus on paras investointi tulevaan

Suomessa kaikille avoimilla palveluilla ja erityisesti maksuttomalla koulutuksella on historian saatossa pystytty hälventämään kotitaustasta johtuvia eroja ja tarjoamaan ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet. Kaikille avoin koulutus on avannut nuorille ovia työelämään ja mahdollistanut oman elämän rakentamisen ja sosiaalisen nousun.

Peruskoulun ja oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen nuorilla on mahdollisuus hakeutua niin akateemiselle uralle lukiokoulutuksen kautta kuin ammatilliseen koulutukseen. Valitettavasti toisen asteen nousseet oppimateriaalikustannukset ovat muodostumassa yhä kasvavaksi esteeksi monelle opintojen suorittamisessa. Pelastakaa Lapset järjestön mukaan, jopa kolmanneksella suomalaisperheistä on vaikeuksia selviytyä lukio- ja ammatillisen koulutuksen aiheuttamista kustannuksista. Tämä lisää koulujen keskeyttämistä erityisesti pienituloisissa perheissä ja näin omalta osaltaan myös vahvistaa meillä koulutuksen periytyvyyttä.

Pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysaste on jo lähes puolet heikompi kuin toisen asteen koulutuksen saaneiden. Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heidän työllistymisensä tulee olemaan todella vaikeaa. Oppivelvollisuutta tuleekin pidentää toiselle asteelle ja saattaa koulutus aidosti maksuttomaksi, jotta vahvistettaisiin peruskoulusta toiselle asteelle siirtymistä ja vähennettäisiin keskeytyksiä.

Tämä merkitsisi koko ikäluokalle pääsyä joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Samalla sillä olisi valtaisi merkitys nuorten tulevan työuran kannalta. Koulutus pidentää työuria, helpottaa työnsaantia ja ammatista toiseen vaihtamista sekä uuden oppimista ja uudelleenkouluttautumista muuttuvassa työelämässä. Koulupolun jatkuminen toiselle asteelle ja ammatin hankkiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä myös syrjäytymisen ehkäisyssä.

Myös talouspolitiikan arviointineuvosto otti tuoreessa, tammikuun lopulla julkaisemassaan, raportissaan kantaa kysymykseen oppivelvollisuuden pidentämisestä toiselle asteelle. Neuvoston mukaan on hyvinkin mahdollista, että uudistus rahoittaisi pidemmässä juoksussa itse itsensä, puhumattakaan positiivisista kerrannaisvaikutuksista, kun nuorten koulutustaso lisääntyy, syrjäytyminen vähenee ja myös elinkeinoelämä ja työllisyys hyötyvät.

Sosialidemokraatit ovat jo pitkään niin eduskuntakeskusteluissa ja vaihtoehtobudjetissaan esittäneet oppivelvollisuuden ulottamista toiselle asteelle. Muutos on mahdollinen taloudellisesti, mutta ennen kaikkea sitä tulee katsoa inhimillisestä näkökulmasta. Koulutuspolitiikassa tulee asettaa horisontti pelkkää budjettivuotta kauemmas ja ymmärtää että koko ikäluokan kouluttautuminen on meille ensiarvoien tärkeää.

 

-Riitta Myller

kansanedustaja (sd)

 

 

 

Hoidon laatu ja hoitajien jaksaminen unohtuneet

ERTO, Super ja Tehy ovat nostaneet toistuvasti esille suurten sote-alan toimijoiden säästöpäätöksistä aiheutuvat hoidon laadun heikkenemisen ja työntekijöiden työehtojen heikentämisen.

–          Edellä mainittujen palkansaajajärjestöjen jäsenkyselyissä ja luottamushenkilöille tulleissa yhteydenotoissa tulee esille samat ongelmat kuin minulle tulleissa, kertoo SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

–          Henkilöstömitoitukset ovat riittämättömiä jopa potilaan perustarpeiden hoitamiseen. Jatkuvan kiireen vuoksi lääkkeiden jakelussa esiintyy ongelmia eikä kuntouttavaan toimintaan ole aikaa. Jopa laadukkaan saattohoidon toteuttaminen on mahdotonta liian vähäisen henkilökuntamäärän vuoksi, Mäkisalo-Ropponen jatkaa.

–          Hoitotyöntekijät kertovat, ettei sijaisia palkata tai sijaiset tekevät lyhyempiä työvuoroja kuin vakituinen henkilökunta. Erityisen huolestuttavaa on henkilöstömitoituksen kiertäminen muun muassa merkitsemällä työvuoroluetteloihin hallinnossa työskentelevien nimiä, vaikka he eivät työskentele kyseisessä yksikössä. Lisäksi nollatuntisopimusten käyttö on yleistynyt. Työehtosopimuksia rikotaan sillä, ettei työtekijöille makseta ylitöistä heille kuuluvia korvauksia, listaa Mäkisalo-Ropponen hoitohenkilöstön ongelmia.

Kansanedustaja Mäkisalo-Ropponen on lisäksi huolissaan pienistä hoito- ja hoiva-alan yrityksistä, jotka ovat myös joutuneet suurten sote-alan toimijoiden puristukseen.

–          Monikansalliset ja kansalliset isot sote-alan toimijat ovat osittain lähes vallanneet alan markkinat varsin aggressiivisesti. Suuret toimijat ovat ostaneet useita alan pieniä paikallisia yrityksiä ympäri Suomea. Monet paikalliset yrittäjät ovat joutunut luopumaan yrityksestään tai lopettamaan liiketoimintansa hävittyään toistuvasti kilpailutuksen isojen yritysten tarjouksille. Pienen yrityksen mahdollisuudet hintakilpailuun isompien monikansallisten yritysten kanssa ovat olemattomat. Suuren yrityksen on sen sijaan mahdollista tehdä jonkin aikaa jopa tappiota saadakseen kilpailijat pois alueelta. Ihmisten kotien, perushoivan ja hoidon kilpailuttaminen on epäinhimillistä. Erityisesti epäeettiseksi sen tekee se, että usein hinta on ratkaiseva tekijä laadun ollessa toissijainen. Halvimman tarjouksen tekijä voittaa usein kilpailutuksen aivan kuten ennen huutolaisia ”kaupatessa”, kauhistelee Mäkisalo-Ropponen.

–          Tätäkö me todella haluamme? Onko tämä tulevaisuuden tapa hoitaa esimerkiksi ikäihmisiä, kysyy Mäkisalo-Ropponen ja peräänkuuluttaa laajempaa eettistä keskustelua tästä kasvavasta ongelmasta.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen jätti tänään kirjallisen kysymyksen suurten sote-alan toimijoiden säästöpäätöksien vaikutuksista. Hän toivoo ministeri Annika Saarikolta vastausta siihen, onko hallitus tietoinen sote-alan toimijoiden säästöpäätösten vaikutuksista muun muassa hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja henkilöstön jaksamiseen ja mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy tilanteen korjaamiseksi?

Lisätietoja antaa kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, p. 050 357 9090