Historia

Joensuun Työväenyhdistyksellä on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Ensimmäinen työväenyhdistys Joensuuhun perustettiin vuonna 1888 kun Joensuun kaupunki oli ehtinyt 40 vuoden ikään. Kaupunki oli tuolloin hyvin pieni, asukkaita vain vajaat 2500. Huomioitavaa kuitenkin on, että Joensuu oli silti Pohjois-Karjalan maakunnnan kulttuurin, kaupan ja teollisuuden keskus. (Järvelin 1988) Olihan Joensuu proletarisoitunut 1880-luvun aikana muun muassa sahateollisuuden synnyn sekä metsä – ja uittotöiden mukana, niin ei mikään ihme, että työväenyhdistykselle oli niin sanotusti tilausta (Järvelin 1988, 17).

Mutta vaikka voimme paikantaa historiasta kaikki tarvittavat palaset sille, miksi työväenyhdistys syntyi Joensuuhun, niin tarina ei kuitenkaan kerro kuka ajatuksen työväenyhdistyksen perustamisesta toi mukanaan. On ehkä jopa turhaa etsiä sitä yhtä suurta tekijää, koska voihan asian laita olla niin, että hanke oli kypsynyt useassa mielessä yhtäaikaa – sitten vain joku keksi laittaa toimeksi. (Järvelin 1988) Mutta oli miten oli, niin voidaan sanoa, että Joensuun Työväenyhdistyksen syntymäpäivä on 13. päivä helmikuuta vuonna 1887. (Järvelin 1988) Mutta joko vuonna 1887? Emmekö juhlisi silloin hieman toista lukua tai vuotta liian myöhässä? Kysymys on täysin oikeutettu ja seuraavassa siihen vastataan.

Tosiaan, vuonna 1887 oli kaksi perustavaa kokousta, joista toinen oli jo aiemmin mainittuna ajankohtana, mutta toinen perustava kokous, jossa hyväksyttiin säännöt, oli taas 19. päivä toukokuuta vuonna 1887. Tämäkin siis aivan yhtä hyvin voisi olla virallinen syntymäpäivä, jos niin vain haluttaisiin, mutta vielä on yksi mutka matkassa. Nimittäin Kuvernööri hyväksyi säännöt vasta huhtikuussa sen seitsemäntenä päivänä vuonna 1888, mistä johtuu se, että se on jäänyt Joensuun Työväenyhdistyksen syntymäpäiväksi. (Järvelin 1988, 20-21)

Mutta koska käsittely oli ollut näinkin pitkä, niin sillä oli vaikutuksia myös innokkuuteen itse yhdistystoiminnassa. Meni vähän kesää sekä syksyä ennen kuin taas asiat lähtivät pyörimään kunnolla. (Järvelin 1988, 21) Asioiden pitkä käsittely ja byrokraattinen venkslaaminen oli siis omiaan innon viemiseen jo aikoja sitten. Mutta mitäpä sitten kun intoa taas löytyi? Ainakin lokakuussa 1888 ilmestyneessä lehtiselosteessa tehtiin selväksi yhdistyksen tavoitteita. Tämähän meni seuraavasti: ”yhdistyksen tarkoituksena on edistää työväestön aineellista ja henkistä tilaa ja pääsee siihen jäseneksi jokainen kansalainen mistä säädystä hyvänsä, mies tai vaimo ja samalla kun maksaa sisäänpääsyä 50 penniä ja vuosimaksua miehet markan ja naiset 50 penniä”. (Ktar 30.10.1888 kuten lainattu Järvelin 1988, 23)

Näin siis syntyi Joensuun Työväenyhdistys, mutta yhdistystä ei ole ilman jäseniä. Tämä tiedetään niin monessa paikkaa karvaasti. Ei ollut nimittäin helppoa vuonna 1888 Joensuun Työväenyhdistykselle jäsenten hankkiminen. Vuoden 1888 lopussa oli vain 35 jäsentä kirjoittautunut mukaan, vaikka perustavassa kokouksessa oli vuorostaan ollut lähes kaksisataa ihmistä. (Järvelin 1988, 24,26) Nykyään siis paljon parjattu sitoutumisen puute ei suinkaan ole aivan niitä uusimpia juttuja, vaan ongelma on kyllä ollut olemassa jo aikoja sitten. Mutta nähtävästi nämä ongelmat aikanaan onnistuttiin selättämään kun katselee jäsenmääriä, niin onhan noita hiukkasen enemmän kuin se 35 nykyisellään! Tämä antaa hyvän uskon myös tulevaa varten, että ongelmista voidaan aina selvitä.

Tällainen oli siis lyhykäisesti tarina Joensuun Työväenyhdistyksen alkuajoista.

Lähteet:

Järvelin Esko. 1988. Vaalien vartiotulta. Joensuun Työväenyhdistys 1888-1988. Kirjapaino Koliprint Oy/Kansan Voima Yo. Joensuu

Kirja on saatavilla Joensuun työväenyhdistyksen toimistolta